MANSIKAN KIRJAVAKKA
Toimittanut Ritva Viertola-Cavallari

SETTENTRIONE n. 17, anno 2005

Aikakauskirja Settentrione, Rivista di studi italo-finlandesi, on ilmestynyt vuodesta 1989 lähtien. Ensimmäisessä numerossa oli edesmenneen Italian senaatin puhemiehen Giovanni Spadolinin kirjoitus Un pensiero per la Finlandia. Muistumia Suomesta.

Spadolini oli ollut Neuvostoliiton hyökätessä Suomeen 1939 14-vuotias. Suomi oli ollut hänen kodissaan suosittu maa, sillä kaksi vuotta aiemmin (1937) Spadolinin isä oli osallistunut tärkeään italialaisten ryhmänäyttelyyn ja saanut Suomesta useita positiivisia arviointeja. Yhden tai pari taulua hän oli saanut myydyksikin Suomessa. Nuori Giovanni oli perustanut Pro-Finlandia-komiteankin viidennen luokan oppilaiden keskuuteen Firenzen Galilein lyseoon. Komitean keräämiä rahoja ei ehditty kuitenkaan lähettää Suomeen, ennen kuin talvisota jo päättyi.

Senaatin puhemies tuli itse Suomeen ensimmäisen kerran lokakuussa 1985 etsimään isänsä Suomeen myymää taulua, jota ei kuitenkaan löytynyt. Taulu oli ilmeisesti joutunut sodan jälkeen erään Englantiin muuttaneen suomalaisen diplomaatin omistukseen. Spadolini totesi säilyttäneensä vahvana muistonsa niin vastuuntoisesta, vaatimattomasta ja urheasta Suomesta, joka ”oli puolustanut isänmaan alueen jokaista kämmenenleveyttä selllaisella päättäväisyydellä”, että se hänestä oli pikkupoikana näyttänyt lähes Italian yhdistymistaistelun veroiselta”.

Italialais-suomalaista kulttuuriyhteistyötä

Näin siis ensimmäisessä Settentrionessa. Vuosina 1986-1993 aikakauskirjan kustansi Irma e Benito Casagrande Editori (Turku). Vuodesta 1994 on ilmestynyt Settentrione Nuova Serie edelleen Irma ja Benito Casagranden Säätiön tuella. Toimituskuntaan ovat alusta lähtien kuuluneet Lauri Lindgren (Direzione culturale) ja Luigi De Anna (Redazione). Suurin osa artikkeleista julkaistaan italiaksi, mutta aina on mukana myös suomenkielisiä kirjoituksia

Settentrione n. 17. Anno 2005 on 254-sivuinen. Mukana on historiallisia kirjoituksia, joista mainittakoon Simo Örmän artikkeli Suomen Rooman instituutin 50-vuotisesta toiminnasta.

Runojen ja proosan käännöksiä italiasta suomeen ja suomesta italiaan on Settentrionessa julkaistu jatkuvasti. Tällä kertaa on julkaistu ote Veikko Huovisen Hamstereista ja Mirkka Rekolan runoja italiaksi käännettyinä sekä Marosia Castaldin Ranskan maisena, Gennaro Malgierin Per Marzio Tremaglia sekä Fabio D´Annan ja Roberto Bertoldon runoja. Lisäksi on mukana Giacomo Leopardin mainio Härän ja hevosen dialogi allekirjoittaneen kääntämänä.

Settentrionen uusinta numeroa ja jäljelllä olevia aikaisempiakin numeroita voi voi tilata joko lähettämällä e-mailin Settentrionen toimitukselle osoitteeseen deanna@utu.fi, Tai poikkeaamalla Turun yliopiston nettisivuilla: http://www.utu.fi/hum/italia/pubblicazioni.htm.

PS. Ehdottaisin, että Italian suomalaisyhdistykset hankkisivat myös kirjastoihinsa näitä aikakauskirjoja, joissa on paljon hyödyllistä ja mielenkiintoista luettavaa.

Kirja suuresta Suomen ystävästä

Kuten jo Joulu-Mansikassa 2005 todettiin 30 vuotta Suomessa asunut, Turun yliopiston italian kielen ja kulttuurin professori Luigi G. De Anna on kirjoittanut kirjan Indro Montanellista, joka oli yksi Italian merkittävimmistä journalisteista, ja jolla oli erityisen sydämelliset suhteet Suomeen talvisodan ajoista lähtien.

Luigi de Annan kirjan La memoria perduta. Montanelli e la Finlandia, pp. 123, on julkaissut Edizioni all´ Insegna del Veltro (Viale Osacca 13, 43100 Parma.Tel. / fax: 0521-290880). Hinta 15 €.

Indro Montanellista

Italian ja ehkä koko Euroopan suurimpiin journalisteihin kuulunut Indro Montanelli kuoli kesällä 2001 Genovan G 8-kokouksen aikana. Montanelli oli Corriere della Seran kirjeenvaihtajana Suomessa talvisodan aikana, ja julkaisi 1992 talvisodan aikaisen kirjeenvaihtonsa Suomesta kirjana (Dentro la storia – Finlandia 1939-40; Ungeria 1956), joka on ilmestynyt myös suomeksi.

Montanellin suhtautuminen suomalaisiin oli asiallinen mutta hyvin myötämielinen ja suorastaan heidän rohkeuttaan ihaileva ja poikkesi Italian silloisesta virallisesta politiikasta täysin. Hänen ansiostaan Italian kansan syvät rivit ihailivat ja ihailevat edelleen suuresti sankarillista Suomea.

Montanellin lämpimään suhtautumiseen Suomeen lienee vaikuttanut myös muuan suomalainen nainen, johon hänellä oli hyvin lämpimät suhteet. Asiasta kirjoitti aikanaan Oggi-lehteen ja Suomen Kuvalehteen kirjoistaan Tervetuloa Baragianoon ja Eräs avioliitto tuttu Dino Satriano.

Mannerheim pelastajana

Montanelli pidätettiin fasismin vastustajana toisen maailmansodan loppuvaiheessa ja marsalkka Mannerheim pelasti hänet varmalta teloitukselta puhumalla hänen puolestaan Saksan armeijan johdolle.

Näin vaalien alla on mielenkiintoista todeta oikeistolaisena tunnetun Montanellin vastustaneen Berlusconin astumista politiikkaan. Sen vuoksi hän joutui jopa eroamaan perustamastaan Il Giornale-lehdestä, jonka B. oli aiemmin pelastanut taloudellisesta ahdingosta. Näköala Berlusconista vallanpitäjänä pelotti Montanellia ja ennen edellisiä parlamenttivaaleja hän oli yllättäen sanonut äänestävänsä keskusta-vasemmisto-koalitiota.

Montanelli oli joutunut leikkaukseen hiukan ennen edellä mainittua Genovan kokousta, ja tieto hänen kuolemastaan tuli silloin järjestettyjen pahimpien mellakoiden aikaan. Hän oli kuollessaan 92-vuotias ja oli toiminut lähes viimeisiin päiviinsä saakka Corriere della Seran kolumnistina. Tiedossani ei ole, onko hänelle jo omistettu nimikkokatu Corriere della Sera-lehden toimituksen läheisyyteen. (Ote Journalisti-lehdelle kirjoittamastani nekrologista. RVC)

PS. Mainittakoon vielä, että Settentrione n.15-16. anni 2003-2004 on julkaistus Teemu Suomisen kirjoittama Montanellin haastattelu sekä lisäksi Matteo Colluran artikkeli Montanelli, una vita controcorrente.

Suomesta rakkaudella

Suomessa 20 vuotta asuneen Roman Schatzin kirja Suomesta rakkaudella (Johnny Kniga Kustannus 2005) Kirja on niitä, jotka ahmaistaan yhdellä istumalla. Se on täynnä huvittavia ja melko oikeaankin osuvia huomioita ja osin stereotypioitakin Suomesta. Samasta kirjassa on sekä suomenkielinen että englanninkielinen versio sekä Maarika Aution mainio kuvitus. Äskettäin Italiaan tullut pöydälläni oleva versio edustaa seitsemättä painosta.

Schatz tunnustaa avoimesti tulleensa Suomeen rakkauden perässä. Niin että emme me naiset ole ainoita, minkä tyydytyksellä totean. Ja tähän voisi vielä lisätä, että kiva kun tuli. Enkä usko, että kukaan edes kysyi häneltä silloin eikä myöhemminkään: - Eikö Saksasta löytynyt tyttöystävää?

Lisää lukuvinkkejä jatkossa, ja otamme mielellämme niitä myös vastaan lukijoilta. Joten lähettäkää vinkkejä ja jopa kirjoituksia. T. RVC