POIMINTOJA

Kuin mustikka ja mansikka

“Italia ja Suomi ovat kuin kaksi marjaa: mustikka ja mansikka; erilaisia mutta samanlaisia, eurooppalaisia. Italialaiset ovat monen suomalaisen mielestä vilkasta Välimeren väkeä, joka puhua huiskii käsillään, äänekkäästi, ja joskus huutaen. Mutta: Italian pääministeri Silvio Berlusconi kävisi paremmin kuopiolaisesta kuin taannoinen neuvottelukumppaninsa puhemies Paavo Lipponen, joka muistuttaa habitukseltaan enemmän sisilialaista suvunpäämiestä kuin sutkia savolaista.”

(Päätoimittaja Raimo Vahtera kolumnissaan Kuin kaksi marjaa. Turun Sanomat 11.12.2003)

Yrmeys perinteenä

”Jo Aleksis Kiven mukaan suomalaiset kuuluvat huumoria ymmärtäviin kansakuntiin. Politiikassa käydään väittelyä, mutta todelliset intohimot pysyvät taustalla toisin kuin eräiden maiden parlamenteissa,” kirjoitti Suomen Sillassa vuonna 1991 kolumnissaan Yrmeys perinteenä Antti Seppälä, joka totesi lisäksi, että suomalaiseen luonteeseen kuuluu huumorin ohella yrmeä uhmapäisyys. Yrmeä on Heikkilän mukaan myös pimeä kaamos, johon Suomi vetäytyy valoisan kesän jälkeen.

La scuola modello? Quella finlandese (Mallikoulu? Suomalainen)

Teresa Celestinon artikkelia lukiessa melkein punastuu. On se niin suurta ylistystä suomalaisesta koululaitoksesta, joka on yksi tehokkaimmista koulujärjestelmistä maailmassa. Siinä todetaan muun muassa:

Suomalaisessa koulussa kaikki pärjäävät, ja jos eivät, niin on olemassa opettajia, jotka auttavat heitä kelloon vilkuilematta. Suomessa lukemattomat maisterit omistautuvat opettajan arvostettuun ammattiin. - Suomalainen koulujärjestelmä on selkeä sivistyksen ilmaisu, alkaen vaikeuksissa olevien oppilaiden huomioimisesta. Koulua pidetään kaikkien oikeutena. -

Suomen todetaan olevan tietoinen pienuudestaan ja vähäisistä rikkauksista, siksi se onkin päättänyt investoida inhimillisiin voimavaroihin. - Suomen hallitus tietää, että kouluun investoiminen pitkän päälle kannattaa. Italian poliitikot eivät vielä ole sitä oivaltaneet.