Italian Mansikka

Italian suomalaisten Mansikka-lehden blogi

Wednesday, April 19, 2006

Miksi asua Italiassa


Jotta totuus ei unohtuisi näinä vaalien jälkeisinä myrskyisinä aikoina julkaisemme tämän jo Suvimansikassa 2004 olleen artikkelin uudelleen. (Se on eräänlainen vastine Suomen italialaisten La Rondine-nettilehdessä (http://www.larondine.fi/) julkaistuun Alessandro Maccarin artikkeliin: Venti (20) buone ragioni per vivere in Finlandia.
20 hyvää syytä asua Italiassa

1) Aurinko paistaa suurimman osan vuodesta, joskus liiankin kuumana. Mutta sää on hyvä keskustelun aihe varsinkin pilvisellä säällä, miksei ylettömillä kesähelteilläkin.

2) Kirkkoja on jokaisen ulottuvilla. Ne ovat kesällä myös hyviä vilvoittelupaikkoja. Niissä on sitä paitsi italialaisittain harvinaisen hiljaista messujen väliajoilla, ja siellä voi hiljentyä muulloinkin arjen kiireen keskellä. Kirkoissa on monesti myös merkittävien taiteilijoiden luomuksia.

3) Puolet maailman taideaarteistosta on saapasmaassa. Osa jopa piilossa kellarien pimennoissa. Italialaisilla on myötäsyntyisenä kauneusaisti.

4) Liiallisen kauneus-, taide- ja kulttuuriannoksen seurauksena ilmenevän Stendhalin syndrooman saa torjutuksi, kun asuu Italiassa eikä tarvitse nähdä koko Eurooppaa eikä edes Italiaa viikossa tai parissa.

5) Pizza. Se alkuperäinen ja maailman paras. Toista kuin Amerikan pizzapulla.

6) Pasta. Yli neljäsataa toinen toistaan herkullisempaa pastalajia. Al dente. Se on ensiarvoisen tärkeää. Muutenkin hyvä ruoka on kovassa kurssissa ja hyvä keskustelun aihe Slow-Foodin kotimaassa.

7) Viini ei lopu koskaan. Glögi-tarpeitakin riittää. Ovat kehittäneet jopa Sylvia-glögin. Suomeen vietäväksi.

8) Laulaa saa oopperan kotimaassa, vaikkei olisi juovuksissa. Ja luvalla sanoen Italiassa myös kokoukset ja television puheohjelmat ovat usein kuin kohtauksia jostain oopperasta. Päälle laulamisineen. Siitä on kyllä se etu, että säästyy aikaa, kun kaikki puhuvat yhtä aikaa. Silti ohjelmat ovat säännöllisesti myöhässä.

9) Käsillä puhumisen taito ja elehtiminen koko keholla on saapasmaan asukkailla hyvin kehittynyttä. Valitettavasti eleiden tulkitsemiseen ei ole olemassa sanakirjoja. Mutta Italiassa asuessa eleiden merkityksestä pääsee kyllä vähitellen perille.

10) Italialaiset eivät ole tiukkapipoisia. Itse asiassa pipoja ei juuri näe, ja säännöt ja säädöksetkin on luotu rikottaviksi.

11) Joustavuutta on, liikenteessä ja muutenkin, mutta varsinkin ajan käytössä. Italiassa ollaan säännöllisesti myöhässä. Eikä myöhästymisiä tarvitse pyytää anteeksi. Ainakaan tuntia lyhyempiä.

12) Professoreita on paljon, mm. kaikki opettajat. Samoin maestroja. Ja tohtoreita. Ja nainen on aina signora, vaikkei olisi naimisissakaan.

13) Jalkapallo on varma ja turvallinen keskustelun aihe. Ja Formula Uno, mutta Häkkisen kaudella oli suomalaisen parasta pitää suunsa supussa. Vaikka kaikki nykyään myöntävätkin, että siihen aikaan ajoissa oli enemmän fiilistä. Tosin siellä on nyt kaksi suomalaista kilpailemassa, tai oikeataan puolitoista, sillä Niko Rosbergin äitihän on saksalainen.

14) Pazienza, kärsivällisyys, maltti. Sitä italialaisilla on yllättävän paljon, ja sitä tarvitaankin. Byrokratian ihmemaassa saa jonottaa aina ja joka paikassa, julkisissa virastoissa, rautatieasemilla, pankeissa ja postissa. Jossain vaiheessa puhuttiin laista, joka määräisi jonottamiselle enimmäisajat. Mihin lie hautautunut! Postin kulku näyttäisi kyllä nopeutuneen, mikä lienee osittain sähköpostin ansiota. (Postia on vähemmä.)

15) Myönteisyys. Italialainen ei sano EI, vaikka sitä tarkoittaisikin. Tarkoituksen oivaltaminen kehittää tulkitsemiskykyä.

16) Rupattelu, italialainen on ihailtavan ilmaisukykyinen, eikä jää koskaan sanattomaksi. Hiljaisuutta tapaa vain lääkärin tai hammaslääkärin odotushuoneessa.

17) Italiassa osataan arvostaa käsityötä, ainakin mitä tulee pyykin pesemiseen käsin. Aristonin kotimaassa. Naistenlehdissä esitettyjen mielipiteiden mukaan miehen paidan pesemisen käsin tulisi estää jopa avioerot.

18) Mamma mia, miten arvostettu äiti on Italiassa. Mamma santissima. Kunhan tietää paikkansa miesvaltaisessa yhteiskunnassa. Edellisen edustajainkamarin 630 jäsenestä oli naisia vain 70 (11,26 %). Senaatin 315 vaaleilla valituista jäsenistä heitä on 26 (8, 25 %).

19) Lapset viihtyvät kotona, äidin pastakattiloiden äärellä, ainakin ruoka-aikoina, jopa keski-ikäisiksi asti. Ja avioeron sattuessa he muuttavat sinne takaisin. Ja vaikka eivät asuisikaan kotona, käyvät siellä viikonloppuisin syömässä ja hakemassa eväät viikon päiviksi ja jättämässä vaatteet huollettaviksi.

20) Anopit huolehtivat kovasti miniöistään ja nuoren parin elämästä, toisinaan jopa heidän kotinsa järjestyksestä. Joskus he menevät jopa liiallisuuksiin. Ja joka kolmannen avioeron syyksi on mainittu miehen äiti. Anoppeja on jopa yritetty laittaa kuriin kursseilla, kun taas samoilla kursseilla miniöille on opetettu anoppien käsittelytaitoa.

© Ritva Viertola-Cavallari

PS. Keksitkö muita yhtä hyviä tai parempia syitä Italiassa asumiseen?
Lähetä ehdotuksesi osoitteeseen
mansikka@libero.it;

14 Comments:

At 10:03 AM, Blogger Hallatarinoita said...

Oih...
Minäkin haluaisin sinne asumaan...
Ihan sydän särkee... =)
*huokailee*

 
At 12:59 AM, Anonymous Anonymous said...

Minä ymmärrän italiaa, ja ja toisinaan luen sitä päivittäin, mutta en osaa kirjoittaa.

Italiaan muuttaminen on ollut minun mielessäni monta kertaa, mutta varojen puute ja vaimon työ sitovat ainakin toistaiseksi Suomeen.

Vajaat kaksikymmentä vuotta sitten oli jo hilkulla etten ostanut vanhaa pientä palazzoa Markiisi Antinorin naapurista, mutta sitten tuli uutisia Suomesta, joiden jälkeen minulle ei ollutkaan varaa ostaa sitä.

Edelleen kyllä asia on mielessä, ja nyt näkyvissä olevassa todellisuudessa, se voisi realisoitua joskus 8-12 vuoden päästä.

Eräästä Italian ajatuksesta puhun tuolla toisella blogillani, www.bisnes.fi/petja

 
At 1:05 AM, Anonymous Anonymous said...

Tulipa mieleeni tuosta jalkapallosta.

Kun kävin siellä Marchessa muutama vuosi sitten, sain eräänä päivänä aivan poikkeuksellisen paljon myönteistä huomiota, tyypit kadulla taputtivat harteisiin, ja jätskikauppias laittoi ylimääräisen pallon.

Vasta palauttuani Suomeen, selvisi minulle että kauluspaitani ja lomahousuni, jotka olin itse tehnyt, olivat Pesaron jouukkueen väreissä.

Samalla tavalla, vahingossa, minä satuin myös aikoinani Sienaan paikkallisissa väreissä, mutta silloin vain ihmettelin, että miksi paikalliset haluavat kuvat minua.

Kiinassa suosioni onkin sitten aivan toista luokkaa; siellä olen jumala.

 
At 10:29 AM, Blogger Paperivuorineuvos said...

No, voihan nenä. Mieheni kyllä sanoi, että senkun vaan, kyllä kaikki järjestyy... Tosin on todettava, että kyllä meillä Italian suomalaisilla on jatkuvasti, varsinkin juhlapäivinä kovasti ikävä sinne Suomeen. Mutta ei ehkä kuitenkaan enää pysyvästi asumaan. Suomi on meille aina rakas, ja siellä olevat sukulaiset ja ystävät. Mutta kovasti on sielläkin asiat muuttuneet, ja elämän on tätä nykyä täällä ja perhe. Ja edessä olevan maastamuuttoruljanssin ajatteleminenkin kauhistuttaa. Kyllä sen kerran tekee. Mutta toistamiseen ei kovin hanakasti.

RVC

 
At 10:32 AM, Blogger Paperivuorineuvos said...

PS. Tuo kommenttini oli tietysti tarkoitettu erityisesti Hallattarelle.

RVC

 
At 2:35 PM, Anonymous Anonymous said...

Kun tuli juhlapyhät puheeksi, niin olin viime joulukuussa Italiassa ja joulumessussa kävin Bolognan duomossa.

Kerron siitä blogillani

 
At 2:53 AM, Blogger Hallatarinoita said...

Oih! Se on ollut vuosien haaveeni...
Kaksi kertaa Italiassa käytyäni en ole saanut sydämestäni pois kaihoa...
Olisi vaan pitänyt tehdä se silloin, kun lapset olivat pieniä. Kaapata kainaloonsa ja lähteä. Mutta puuttui rohkeus...

Nyt he ovat jo 14v, 16v ja 18v (lauantaina 19v tuo vanhin=) )
Nyt on siis paha hetki...
Vai onko?

*huokailee aina vaan*

 
At 10:25 AM, Blogger Paperivuorineuvos said...

Hyvä Hallatar,

en tiedä, mitä sanoa. Voipi olla kuten sanoit: huono hetki. Tuo 19-vuotias saattaapi pian lähteä omille teileen, mutta ne kaksi muuta, toinen lienee murrosiässä, ja toinen kenties juuri siitä toipunut. Mutta äkkiä nuo vuodet kuluu. Puhun tai siis kirjoitan kokemuksesta. Itse tulin tänne yli nelikymppisenä, ja yli 20 vuotta on mennyt kuin lentäen.
Toinen tyttäreni asuu Suomessa ja hänen poikansakin on jo menossa naimisiin. Toinen tyttäreni taas on Saksassa... Mutta kyllähän ne tyttäret aina silti joskus hiukan äitiäkin tarvitsee, jakamaan iloja ja ennen kaikkea suruja. Mutta onhan puhelimet ja meilit ja kerran vuodessa ainakin käymme Suomessa. (RVC)

 
At 2:31 PM, Blogger Paperivuorineuvos said...

Hyvä p.a.jäppinen,
kävin jo toisen kerran kurkistamassa sivujasi. Mielenkiintoista. Kirjoitit Borgo San Baluardosta. Oliko se tarkoittamasi juttu? En näet löytänyt tammikuuta vanhempia blogeja.

Itse asun Marchessa lähellä Jesiä. Tämä on ainakin toistaiseksi parhaimpia paikkoja asua Italiassa. Ihmisiä on vielä kohtuullinen määrä. Olen kirjoittanut omasta asuintalostani Pirkka-lehteen sarjaan Naisen arkea Italiassa (Kotini on linnani)
Se on luettavissa myös osoitteessa ulkosuomalaiset kertovat www.ulkosuomalaiset.net. (RVC)

 
At 12:34 AM, Anonymous Anonymous said...

Kyllä. Siellä se oli. Tuossa jutussa en mainitse paikka oikealla nimellä, mutta kuitenkin se se oli.

Muitakin italian juttuja minulla on mutta ne on sitten mun henkilökohtaisella blogillani

 
At 5:29 AM, Blogger Paperivuorineuvos said...

Hyvä uvanto,

kiitos kommentistasi, uvanto, leikkimieliseen blogiini, josta kuitenkin ainakin toinen puoli on totta. Toki me suomalaiset ainakin täällä Italiassa tiedostamme, ettei
Italia ole mikään pannupulla, pikemminkin se olisi kuin voileipäpöytä, jossa on erilaisia herkkuja tarjolla. Mutta on ihan totta, ettei Suomessa puhuta erikseen Manner-Italiasta, jossa siinäkin on valtavia kulttuurisiakin eroja pohjoisen ja Etelän välillä. Mutta tuskin italialaisetkaan puhuvat erikseen Etelä- ja Pohjois-Suomesta, ja monesti Skandinaviakin käsitellään ikään kuin kokonaisuutena ja siinä olevat maat sen osina.
Olen muuten utelias, missä olet oppinut suomen kielen?

ystävällisin terveisin

Mansikan toimitus

 
At 3:59 AM, Anonymous Anonymous said...

Kiva seurata teidän jutusteluanne, toiveena ja suunnitteilla olisi parin vuoden sisällä hankkia tukikohta Piemonten ja Ligurian rajalta. Aluetta saa vapaasti kommentoida - täällä kun tuntuu olevan enemmän sakkia Marchesta ja muualta. Se alue vain logistisesti olisi kätevä kun vielä muutaman vuoden joutuu asumaan 2 maassa nuorimmaisen koulun takia.

Tänäkesänä siis katsastettiin alue ja tehtiin itsemme tutuksi paikallisen kiinteistövälittäjän kanssa. 2 taloa tänne Suomeen rakentaneena seuraava haaste lienee vanhan rusticon tai cascinan kunnostaminen perheen, suvun ja ystävien käyttöön....

 
At 3:31 AM, Anonymous Anonymous said...

What!?!?!?!? i'm from Italy (sicily) and the life there is so awful.... padania want to separate (sorry but i'm not very well in english, because the education in italy is also awful..) and there are no money, no work, no education, no justice.... there are only pasta pizza, colosseo, sun and hot,hot,hot!!!!!!!! i hope to left in finland, where the only drawback is the cold and darkness... in italy there is also a crisis in education that is denied to young people, in addition to the economic crisis common to all ... stay in Finland I'm coming!!!!!!!!! XDXDXD

 
At 3:35 AM, Anonymous Anonymous said...

the only place where there is more civilization is the north ... tath denying everything to the south just because here's the mafia .... sigh ... are not all mafiosi in the south .... : ((

 

Post a Comment

<< Home


Ilmainen www-laskuri